tiistai 5. syyskuuta 2017

Vuodenpuolikas


Päivät vaihtuu, enkä tahdo aina pysyä perässä. Tuntuu, ettei oikein saa mitään aikaiseksikaan. Vaan onhan sitä kuitenkin jotain tullut tehtyä. Kivoja juttuja. Seuraa jokunen häivähdys:

Täytin vuosia. Päätin, etten juhli, mutta päädyinkin baariin ja sieltä klubille (Griessmühle) aamuauringon paisteessa. Kävin omituisia keskusteluja kanaalin ääressä. Löysin tieni pimeälle tanssilattialle. En nähnyt eteeni, mutta löysin minumentävän kolon. Musiikki oli niin hyvää, etten malttanut lähteä. Joku sanoi, että tanssin hyvin, mikä kummastutti, sillä eihän siellä mitään nähnyt!



Löysin vaikuttavan runsasvalikoimaisen (onks tuo se sana ees?) kaljakaupan ja vein Mikon sinne heti seuraavana päivänä.


Oli tyttöjen pimailta.


Niinhän mulla oli se kunnianhimoinen suunnitelma, että joka kuukausi taiteillaan.


Mutta tähän se taisi tavallaan jäädä. Ehkä siksi, ettei tauluille ole paikkaa. Nyt niitä pyörii kaksi tuossa lattialla, mikä on tavallaan vähän surullista. Tai ehkä siksi, ettei mulla ole enempää tyhjiä kanvaaseja. Jotenkin tuo maalaaminen on ollut se meikän juttu. Joskin kivahan se olisi muitakin metodeja kokeilla. Mutta ajan voi niin helposti tuhlata esim. sohvalla makoiluun ja kännykkä-idlailuun. Kun laiskottaakin.

Aina sitä haaveilee rauhallisista viikonlopuista, mutta harvaan ovat ne jääneet. Toisaalta tekee hyvää sosialisoitua ja nollata.


Olen tutustunut muutamaan mahtavaan tapaukseen - ihaniin ihmisiin!


Pääsiäinen tuli. Suunnittelemattomana. Viime hetkellä keksin, että laitetaas nyyttäribrunssit pydeen.


Herkkua oli siinä monenlaista! Huom, mämmi, josta kaikki ulkomaalaisetkin tykkäsivät!



Pariin otteeseen olen käynyt Mikkoa moikkaamassa toimistollansa ja yhdessä lounastamassa, kun sitä muutoin niin harvoin töiden lomasta näkeekään.




Käytiin mm. kerran hamppareilla. M-burgerissa. Runsaat kasvisburgerivaihtoehdotkin. Ainakin punajuuriburgeri oli very yes!

Vappukin yllätti. En ole koskaa liiemmin arvostanut. Mutta tänä vuonna päätin tehdä itse simaa! Ekaa kertaa elämässäni. Chilistä ja inkivääristä. Ja tummasta ruokokidesokerista ja siirapista, kun eihän täällä ole fariinisokeria, ja valkoinen sokeri nyt muutenkin on turhaa. Siitä tuli aika tummaa, mutta hyvää! Olisi pitänyt tehdä enemmän. Ensi vuonna teen tuplasatsin.


Kutsuin ex tempore muutaman ystävän jakamaan brunssin kanssamme. Siitä siirrytiin puistoon mölkylle. Mukavaa!



Roséviiniä ja kokkailuja. Grillijuustoa sinne ja tänne kun se vaan on niin parasta. Avomaankurkku on viehättänyt.


Vein Mikon sunnuntaipiknikille. Voi se oli kiva hetki!


Töissä vähän esiteltiin suomalaista ruokakulttuuria. Oli ruissipsisuupaloja, voileipäkakkua, punajuuri-sinihomejuustosalaattia, vihanneksia ja valkosipulileipätikkuja kunnon dippeihin dipattavaksi. Rieskarullia, mustikkapiirakkaa, vohveleita ja lakkakermaa ja tietty suklaa- ja salmiakkilajitelma. Olihan suunnittelu ja väkertäminen, mutta kyllä seisoi lopussa kiitoskin.




Jatkotkin Spreen rannalla, koska helatorstain aatto. Vähän saatteli sataa tihkutella, mutta ei haitannut - Finnish Summer.




Kerran päädyin Zur Quelleenkin! Kyllä siellä minut vielä muistettiin. Oli lämmin vastaanotto.



Kivoja tyttöjä vieraili Berliinissä. Käytiin Best Friends -rafla testaamassa. Kyllä maistui sushit sun muut.


Yhen toisen ihanan tytön kanssa käytiin testaamassa läheinen Gorki  ja se se vasta mukava tapaus olikin. Kiva, rento tunnelma ja sisustus, ystävällinen henkilökunta ja hyvät venäläiset ruuat.


Kesälomasuunnitelmat tuli hiottua juuri sopivaan pisteeseen.


Kävin juoksemassa. 5,5 km.


Tällä kertaa oli soittolista tiptop: mielettömän euforian saattelemana jaksoin juosta koko matkan (vaikka treenit olivat jääneet olemattomiin). On se, musiikin mahti!


Sit pakkasin matkalaukun ja suuntasin Suomeen! 4,5 puoli viikkoa lomaa, joista 3,5 viikkoa Suomessa. Matkablogiin tullee juttua jahka joudan.



Ei kommentteja :

Lähetä kommentti

Tee mun päivä ja jätä kommentti!

Related Posts Plugin for WordPress, Blogger...
 
>