sunnuntai 7. helmikuuta 2016



Keskitalven kohokohtia


Vuodenvaihteen tienoohan oli leutoakin lämpimämpi.



Eräänä aamuna löysin maton uumenista eläimiä.


Ja sieltä täältä erivärisiä ilmapalloja. Hetken mielijohteesta päätin antaa kullekin elikolle oman ilmapallon ja samalla pitkästä aikaa harjoittaa pikapiirrustustaitojani.



Amaryllis puhkesi kukkaan.


Hypistelin joululahjaksi saamaani lompakkoa, jonka uumenista löytyi lahjakortti, jonka päätin lunastaa heti oikeanlaisen tapauksen netistä löydettyäni.



Minun kylpytakissa pitää olla pitkät hihat ja helma, huppu ja taskut. Ja siinä pitää olla myös kiva kuosi, mieluiten kukallinen. On suunniteltu monena viikonloppuna saunareissua, mutta ei olla ehditty tai se ei olekaan tuntunut oikealta ajatukselta siinä hetkessä. Kylpytakin korkkauskertaa paranee kai odottaa vielä.

Vakkari-Lieferando-vietnamilaismesta, josta tykätään tilata sapuskaa, muisti meitä viimeksi näin persoonallisella paketilla:


Sitten tuli kylmyys.


Teki mieli vaan pysytellä kotosalla. Lämmittää luita ja ytimiään viinillä ja hiilaripitoisilla aterioilla.


Penneä, paistettuja herkkusieniä ja kasviksia. Ja vuohenjuustoa.


Alisen lihabullissa oli mm. sinihomejuustoa ja aurinkokuivattuja tomaatteja. 


Lohipasta näytti melkein munakokkelilta. 


Uunijuurekset rokkaa! 

Yhtenä viikonloppuna otettiin projektiksi Mikon paprujen lajittelu. Siinä meni oikein näppärästi koko viikonloppu.


Toisena viikonloppuna laitettiin kämpän koneet kuntoon! 


Siinä samalla piti vähän sisustusta säätää. Ja värjätä hiukset.


Käytiin kanssa Mauerparkissa piuhoja metsästämässä. Löydettiin yksi. Ja salmiakki-lakritsikoju.



Yleisesti tammikuussa stressasin ja paniikkihäiriöoireilinkin vähän. Mutta sitten tajusin ottaa iisisti. Hyväksyä ettei kaikkea voi tehdä yhtäaikaa. One step at a time.

Olen vähentänyt alkoholin käyttöä ja valvomista. Toisinaan rauhalliset lauantait ovat tuntuneet vähän levottomilta. Mutta sunnuntaista minä pidän. Siitä kun on aikaa laittaa kaunis aamiainen ja keittää kunnon teet. Kun voi kaikessa rauhassa makustella ensi siemausta ja hymyillä sen hyvyydelle.



On tehnyt mieli kasviksia. Tai ainahan ne nyt on mielessä. Mutta sillä tavalla, että ei oikein liha ole aina maistunut. Mieluiten söisin vain kasviksia. Kasvikset on ihania.



4 kommenttia :

  1. Herkullisen ja terveellisen näköisiä annoksia...liha alkaa tökkiä täälläkin päässä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Se on jännä ilmiö! Saas nähdä kauanko tätä kestää.

      Poista
  2. Täälä myös lihansyönti jäänyt vähemmälle. Se on jännä koska olen aina rakastanut liharuokia.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Mullakin on elimistö jossain määrin huutanut lihaa. Mutta nyt ei, eikä mulla oikeastaan sen kummempia syitä ole, kuin että ei vaan nyt just tee mieli. Mutta pidän tästä suuntauksesta (poikaystävä ei välttämättä niinkään... :D)

      Poista

Tee mun päivä ja jätä kommentti!

Related Posts Plugin for WordPress, Blogger...
 
>