sunnuntai 11. tammikuuta 2015



Home makea home


Nyt on viikon päivät taas asusteltu kotosalla Suomi-reissun jälkeen. Niin ihanaa kuin Suomessa olikin, niin oli se vaan taas mahtava tunne palata Berliiniin ja kotiin. Heti maanantaina istuttiin meillä iltaa pikkuporukalla. Juhlittiin Miian Berliiniin paluuta syömällä hyvin ja siemailemalla viiniä.

 
Pelattiin myös joulupukin tuomaa 50 Shades of Gray -peliä, joka  oli ihan hauska.

 
Photo: Aleksi

Joululoman jäljiltä oli sen verran kaikinpuolinen ähkytila, että päätin elellä jonkin aikaa säntillisemmin ja terveellisemmin: lähinnä poistaa turhat herkut ruokavaliosta, minimoida alkoholin käytön (punaviini satunneisena ruokajuomana sallittanekoon), lopettaa tupakoinnin (enhän siis muutenkaan polta kuin juhliessa, mutta siitäkin haluaisin eroon) ja alkaa taas liikkua aktiivisesti.


Oli nimittäin selkä aika pahana kaiken sen lääsäämisen jäljiltä. No, onneksi piikkimatto on oiva ensiapu.

 
 
Ravintojuttujen osilta sain ihan hyvän startin hommaan poistattamalla torstaina loputkin viisaudenhampaani! (Sillä lääkäri kielsi mm. alkoholin kolmeksi päiväksi, eikä kipeällä suulla todentotta turhia mässäillä.)

Ensimmäiseen poistokertaan verrattuna tämä olikin aika kamala kokemus. Ylähammasta vedettäessä sattui ja vihloi pirukseen, kun puudutus ei vissiin ihan ollut hoitanut hommansa. Alahampaasta sen sijaan katkesi toinen juuri, joten jouduttiin poraamaan leukaluuta ja ronkkimaan kiitettävän aikaa, että se sieltä saatiin noukittua. Allekirjoittaneella meinasi jo toivo loppua, eikä suukaan enää tahtonut pysyä auki. Jännityksestä tärisevän vartalon lisäksi alkoi leukakin kramppaamaan. Vaan, loppu hyvin kaikki hyvin. Jälkikivut eivät ole olleet ylitsepääsemättömiä, enemmänkin häiritsee posken turvotus sekä huono omatunto siitä että hylkäsin Titaksi ja Hilpaksi ristimäni hampaat versisinä sinne leikkuupöydälle, enkä pyytänyt mukaan. Edelliset kaverit Lyly ja Pyry kun kuitenkin annettiin mukaan automaattisesti. Oh, kuinka saatoin!

 
Perjantaina myrskysi keskellä päivää. (Ja olin aika hyvilläni siitä että sain pystellä kotona saikun nimissä.) Ukosti, tuuli vihmoi ja satoi jopa rakeita!

 
Koitin ikuistaa tuota hetkeä mutta no juu. Tuosta kun tarkkaan katsoo niin näkee rakeita tuossa kaiteella meidän parvekkeen vieressä. Katolta ovat siihen syöksyneet.


 
Tein parin päivän ruuaksi ison kattilallisen bataatti-porkkanasosekeittoa. Maukasta, mutta ei siltikään ihan yhtä täydellistä kuin Annekan tekemänä. Joka tapauksessa on tämä ehkä lemppari bataattikeitto-reseptini. Mausteissa sen salaisuus.

Perjantaijuomana mustikoilla maustettua vichyä. Laitoin sinne myös pari rypälettä, vaikka eihän ne tietenkään mitään makua tuoneet. Oli niiden ylösalaskimpoilua kuitenkin hauska seurata.


Hedelmät ja marjat nautin niinikää soseutetussa muodossa jugurtin ja rahkan seassa. Yök. Kaipaan niin kaikkia siemeniä ja pähkinöitä. Tänään ruokalistalla juotava salaatti - saas nähdä mitä siitäkin tulee.

 
Muilta osin on ollut tosi ihanan virkistävä viikonloppu. Ponnisteluahan on vältettävä, mutta pikkupuuhastelu on ookoo, joten pikkupuuhtestelu se on sitten ollut, toden totta. Kävin keittiön joka nurkan läpi niin, ettei huoneessa ole enää ainuttakaan turhaa esinettä. Ihan mahtava fiilis! Ja tänään aion käydä läpi ainakin vaatekaapin samoin perustein. Se tulee olemaan haasteellista, tiedän.


Työllistin myös vähän Mikkoa. Totta puhuen haaveena olisi vihdoin edellisen asukkaan jäljiltä tyhjentyneen kellarikopin siivous (siellä on kuulemma paljon jotain pölyä ja tomua ja sellaista), joten jos ei se ole fyysisesti liian rasittavaa, niin ehkäpä siinä on päivän ohjelmanumero.

Nämä rauhalliset viikonloput ovat kyllä niin parhautta. Sitä saa aikaan vaikka mitä. Eilen pimautin ohimennen myös kahvikupin.

 
Olin saanut isältä joululahjaksi pakkaspäivän täsmäsetin, johon kuului valkoinen muki, keramiikkatussi, ihana tee-lajitelma, hunajaa ja pikkupullo rommia. Tanskankielen taidoillani selvitin tussin käyttöohjeesta, että työ pitää kovettaa uunissa, joten siellä lepää, mistä tulikin mieleen, että muutoin nyt niin täydellisessä keittiössämme voisi kenties joku tuon uunin puhdistaa.

Pakkaspäiviä odotellessa!



Translation: We've been back in Berlin from Finland for about a week now and in that time:
  • We've celebrated Miia's homecoming by cooking a nice dinner, drinking some wine and playing a board game.
  • After all the heavy eating and drinking in my holidays I've decided to live very healthy for some time. That means no junk food, no cigarettes, minimizing alcohol consumption (meaning red wine at dinner sometimes is perfectly wine) and starting to do sports again actively. 
  • I got my rest 2 wisdom teeth removed and this time it wasn't fun at all. It hurt and it took some time since one root got broken so they needed to drill my jawbone to get it out. So yes, it was horrible, but I have been recovering well: not having too much pain. My cheek is still swollen but my biggest concern is "why didn't I ask to have those teeth (that I already gave names) with me?". I just cold-hearted left them there. (In my defense last time they asked me if I wanted to take them home. Also: I wasn't able to talk much with my mouth and tongue numb, swollen and full of gauze.)
  • There was a thunder storm in a middle of a day in January!
  • I've eaten pretty smooth and soft as you can imagine. And I don't really like that. I'm longing for nuts and seeds. But at least I've been eating and drinking healthy.
  • It has actually been very good to have this kind of calm weekend. I've been doing lots of useful stuff like going through our kitchen so that there's now nothing useless in there. Today I'm thinking of doing the same to my clothes - I know it's gonna be a challenge!
  • Also decorated a mug meanwhile.

6 kommenttia :

  1. Ihanan virkistävä toi kivennäisvesikuva, noi marjat ja rypäleet näyttää niin poreilevilta! <3 Toivottavasti suu voi jo pian paremmin :(

    VastaaPoista
  2. Voi raasu. Ite oon jännittänyt omien viisureiden kanssa jo muutaman vuoden että tuleeko ne läpi vai ei. Jossain vaiheessa täytyy varmaan käydä poistattamassa kun ovat kasvamassa ihan vikapaikkoihin. Vielä ei ole onneksi vaivanneet.

    Minä laitoin uutena vuotena viinirypäleitä skumppalasiin! Pomppiminen oli tosiaan viihdyttävää.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kylläpä jännitin miekii, mut nyt se on tän elämän osalta ohi! Vaikka poskea vielä turvottaa, on jotenkin hassulla tapaa avoin olo :D

      Poista
  3. Ai että noin ois tuon mukin kanssa pitäny toimia! Mieki tussailin sen mutta epähuomiossa se meni sitten tiskikoneeseen ja lopputulos on jännä..

    VastaaPoista

Tee mun päivä ja jätä kommentti!

Related Posts Plugin for WordPress, Blogger...
 
>