lauantai 26. lokakuuta 2013



On katsottava tarkkaan ja kumarruttava, sillä kauneus on pientä ja matalaa


Vauhdikkaan miniloman päätteeksi on tehnyt tosi hyvää ihan vaan olla paikallaan. Katsella kattoon. Torkahtaa sohvalle ja siirtyä sitten sänkyyn nukkumaan.  Haluaisin kyllä, että minulla olisi enemmän energiaa, mutta ei kai sitä voi saavuttaa kuin keräämällä.

En ole aikoihin halunnut käydä kuntosalini vaa'alla, koska siitä on aina tullut vähän paha mieli - olen kuvitellut hoikistuneeni, mutta sitten painankin enemmän. Nyt salille oli kuitenkin tullut uusi vaaka, joka mittaa myös lihasten osuuden ja rasvaprosentin. Ja kas, meikä painaakin siksi niin paljon, kun oon tämmöin lihaskimppu! Vähän kyllä arveluttaa mistä nämä mahtavat muskelini muodostuvat, kun käyn salilla kerran viikossa, jos aina sitäkään... Rarvaprosenttinikin epäilytti. Wikipedian mukaan normaalin rasvaprosentin ihannearvona naisilla pidetään 22 prosenttia. Kokeilin rasvaprosenttilaskurilla minkälaisen arvion saisin ja kun syötin ainoastaan sukupuolen, iän, pituuden ja painon, sain arvioksi jopa 26 %. Mutta kun lisäsin mukaan laskuun kaulan, vyötärön ja lantion ympärykset tuli arvioksi juurikin tuo 15%. Saattaapa se siis hyvällä säkällä olla ihan oikein.

 Joku oli tehnyt syksyisen asetelman porraskäytävän ikkunalaudalle.

Ostin rannekellon, koska koin hieman aikuistuvani, kun työpaikkani vakinaistettiin. Ja kun kerran satuin törmäämään kelloon, joka on aivan näköiseni (tuo kaikki lehteä myöten siis kuuluu siihen). Täytyy kyllä sanoa, että on aika näppärää katsoa aika rannetta pyöräyttämällä kuin että alkaisi kaivelemaan kännykkää laukun uumenista.

Täällä kynttilätkin sulavat taiteellisesti, sanoi kylään tullut ystävä. 

Päätin, että haluan maalata tänään parvekkeen seinää, kun kerran kaunista ilmaakin on luvattu. Katson ulos ja mietin, missä oot aurinko.

Tulevaan tiimi-iltaan varauduttu. Eipä arvanneetkaan saksalaisen kollegat salmaria maistaessaan, että parempaa on vielä luvassa. Odotan innolla ja ilolla.

 Sukkani eivät olleet riittävän pitkät, joten leikkasin ne katki.

Salaa haaveilen tummasta tukasta, mutta arastelen toimeen ryhtymistä. Se on niin pysyvä ratkaisu. Ja minä en usko olevani valmis vielä pysymään ja pidättäytymään.


Translation:
  • I had such an eventful mini-vacation, that now it feels so good just to stay still, look at the ceiling, fall asleep on the couch and continue sleeping in bed. I wish I had more energy, but I guess the only way to get it is to gather it.
  • I have been avoiding the scales of my gym because I think I always get too big a number on the screen and that makes me sad. However they now have a new scale that also shows body fat percentage and how much muscles you have. I got quite interesting results - no wonder I weigh so much as I have so much muscles :D (Wondering where I got them though, as I visit the gym once a week, if even that...)
  • Someone had decorated the stairway with autumn.
  • I bought myself a wristwatch as a present for getting an unlimited contract at work and because I found a watch that looks like it's made for me. 
  • "Here even candles melt in an artistic way" said a friend when he was visiting us. I want to make art again after a longer break. Thought today would be perfect for painting on the balcony wall. But the sun hasn't shown up yet!
  • I am prepared to our next team event with a bottle of tar liquor. Oh my German colleagues might have thought Salmiakki was already all, but no no, there's more to come :) (Personally I prefer Tarva over Salmari.)
  • One morning I felt like my socks aren't long enough, so I cut them apart.
  • I'm secretly dreaming of darker hair, but not sure if I want to go there, because it's such a permanent decision! And I don't think my hair is ready to settle down. Hmmm...

Ei kommentteja :

Lähetä kommentti

Tee mun päivä ja jätä kommentti!

Related Posts Plugin for WordPress, Blogger...
 
>