keskiviikko 24. elokuuta 2011



Zur Quelle around the clock


Anneka ja Iina saapuivat vihdoin ja viimein eräänä viime viikkoisena päivänä lämpöiseen Berliiniin. Liikenneongelmien vuoksi saapuminen meille hieman viivästyi niin, että multakin se pahin jännittäminen alkoi mennä ohi :)



Juotiin meillä parit drinksut, pelattiin korttia ja ennen puolta yötä suunnistettiin Zur Quelleen, jossa sitten iloisesti viihdyttiinkin kellon ympäri! No, olipahan hauskaa!



Heti ekaksi koettiin iloisista iloisin yllätys, kun baarineiti Sabine kertoi että kirsikkakalja oli tullut takaisin! Se oli sesonki-hanatuote, jonka aika oli päättynyt edellisenä viikonloppuna, mutta niin se vaan oli tullut takaisin. Mahtavaa!




Soitettiin jukeboksia, juteltiin, laulettiin ja juotiin. Niissä merkein meni alkuilta. Sitten jossain vaiheessa lyöttäydyttiin parin italialaisen ja yhden espanjalaisen seuraan ja pelattiin erä biljardia. En saanut yhtään palloa pussiin.






Syötiin bouletet, jatkettiin juomista, laulamista ja jukeboksin soittelua. Jutteluakin juu, ja ehkä uutena lisänä tässä vaiheessa mukaan kuvioihin astui pelleily ja häröily.



Photo: Anneka


Sitten tuli aamiaisen aika. Iinalle Strammer Max ja Annekalle se kallein, joskaan croisantteja ei ollut.



Photo: Anneka



Aamiaisen jälkeen meidät valtasi pieni kiukunpuuska. Ei nimittäin meinattu kunnolla kuulla jukeboksia kun se oli laitettu niin hiljaiselle. Selvisi että syy tähän oli nurkkapyötään saapunut seurue, joka valitti musiikin tasosta. Menin sitten tiedustelemaan josko herrat haluaisivat lahjoittaa pari euroa jukeboksia varten. Musiikkia ei kuulemma saanut missään nimessä laittaa kovemmalle, sillä heillä oli keskustelu käynnissä ja kohta saapuisi paikalle pomonsakin ja sitten puhuttaisiin rahasta. Ihmettelin vaan että mikäs paikka se kapakka on pitää kokousta! Ehdotin että menisivät perälle, josta musiikin voi erikseen sammuttaa. Tämä ei sopinut venäläiselle, puolalaiselle ja jonkun muun maalaiselle, sillä perähuone oli kuulemma muslimeille, etuosa nuorisolle ja tämä nurkkapyötä, johon musiikki parhaiten kuului, aikuisille miehille. Ehdottivat että mentäisiin pihalle laulamaan jos halutaan kuunnella musiikkia. No, ei menty vaan siinä pyödässämme alettiin sitten kovaan ääneen laulelemaan ärsyttääksemme. Ainakin Help! vedettiin viitisen kertaa siinä tunteella kiekauttaen.




Annekalla oli jalka kipeä. Valittivat siitäkin kun hän sitä ikkunalla piti. Kaipa ne siinä sitten jossain vaiheessa lähtivät, ainakin muistelen jukeboksin palanneen ennalleen. Lynsel (kirjoitinkohan oikein) ystävällisesti lainasi Annekalle pitkän sukan nilkkasiteeksi. Sinne kun pari jääpalaa vähän väliä pudotettiin niin johan helpotti kivut, luulisin. Kolmen koon sääntö kuitenkin noudatettiin.





Mekin tajuttiin jossain vaiheessa lähteä. Mutta päätettiin jatkaa lauleskelua. Istahdettiin meidän ulko-oven syvennykseen ja vedettiin tunnin verran vuorotellen Vieläkö soitan banjoa ja Näin minä vihellän matkallani. Tienattiin me yli 12 euroa! Lisäksi oli ihan tosi addiktoivaa puuhaa kun näki kuinka ihmisten kasvoille nousi hymy ja kun jotkut pysähtyivät kuuntelemaan. Hih! Tienestillä käytiin ostamassa dönerit joiden kanssa painuttiin lopultakin nukkumaan :)


Translation: Anneka and Iina came to Berlin and we celebrated a bit - spent over 12 hours in Zur Quelle :D Lots of drinking, singing, jukebox, chatting and having fun. Had boulettes at some point and breakfast in the morning. When we finally realized to leave we didn't go straight home but decided to sing a couple of songs outside. We must have sung about 1 hour two Finnish songs. Earned 12 euros - not bad :D With our salary we bought döners and went to sleep - at last!


2 kommenttia :

Tee mun päivä ja jätä kommentti!

Related Posts Plugin for WordPress, Blogger...
 
>