maanantai 30. toukokuuta 2011



Riikinkukkojen saarella


Viime torstaina otettiin suunnaksi Pfaueninsel, joka on sangen kiinnostava saari Wannseessä. Nimensä mukaisesti saarella on riikinkukkoja, mutta myös muita elukoita ja kaunista luontoa. Se on UNESCON maailmanperintökohde, mistä johtuen myös moni asia on kiellettyjen listalla (polulta poikkeaminen, tupakointi, musiikki, pyöräily, uiminen, koirat yms.)


Saari sijaitsee juuri hikisesti Berliinin B-alueella - halvempi lippu siis riittää. Itse tosin ostettiin varmuuden vuoksi ABC-liput, joilla päästiin sitten pyörähtämään Potsdamissakin. Wannseen asemalta hypättiin bussiin, joka ajoi jännittävää metsätietä päätepysäkilleen, jossa odoteltiin sitten vartin välein ajavan lautan saapumista.


Photo: Anneka

Mantereelta saarelle on matkaa parisataa metriä, että ei hirveän kauaa kestänyt se lauttamatka. Tässä vaiheessa perittiin myös kolmen euron sisäänpääsymaksu, tosin itsehän pääsin BerlinPassillani ilmaiseksi.


Photo: Anneka

Siellä saarella sitten kuljeksittiin pitkin polkuja. Aika hiljaista oli ja saatin aika lailla rauhassa kävellä, mitä nyt joskus joihinkin muihinkin törmättiin.




Photo: Anneka






Löytyihän ne riikinkukotkin aika pian. Ääntä kohti suunnistettiin. En tiennytkään että riikinkukot ääntelee vähän ihmiskissamaisesti "mau":ta huutelemalla. Vähän kyllä pelotti, kun ne tuolla tavalla vapaana siellä oli ja nuokin kolme tuli kohti, niin että epäilytti voiko tuonne mennä.



Photo: Anneka


Photo: Anneka




Tuohon asti oli ihan kivaa. Sitten Anneka alkoi kiljumaan - oli meinannut astua tien yli luikertelevan käärmeen päälle. Meitä alkoi pelottaa. Kiiruhdettiin aukealle levähdyspaikalle syömään eväitämme ja panikoimaan.



Oltiin edellisenä iltana leivottu feta-aurinkokuivattu tomaatti-pestomuffineja, kinkku-ananas-sinihomejuustomuffineja ja mustikka-valkosuklaamuffineja. (Kaikkien ohjeet löytyi täältä varsin pätevältä sivustolta.) Niitä sitten syötiinkin pari päivää. Hirveän kauniita ne ei välttämättä ole noin repussa hikistyttyään (eikä mulla oli muffinivuokaakaan!), mutta maku oli toki ihan kohdallaan.


Photo: Anneka

Mikko liittyi seuraamme ja käveltiin lisää. Oli kuulemma bongannut jotain kummallisia hyönteisiä. Ja totta tosiaan, siinä oli sellainen pieni vehnäpelto ja melkein jokaisessa viljassa nökötti pari ötökkää.


Photo: Mikko

Ja myös yksi sudenkorento.


Photo: Mikko

Photo: Mikko








Sitten alkoi riittää. Satumainen palatsi vai mikä linna nyt onkaan, jäi kokonaan tsekkaamatta, kun teki mieli päästä jo ihmisten ilmoille. Sitä paitsi alkoi sataakin ja jotain hyttysen tapaisia alkoi ilmaantumaan iholle, että sellainen luontoseikkailu. Oli mukava palata takaisin Berliinin rauhaan. Taidan olla aika kaupunkilaistyttönen.


Translation: Our adventure to Peacock Island was quite nice at first, but then Anneka saw a snake and we started panicking. The nature on the island was beautiful and the peacocks interesting, but all the bugs and scary noises and that snake! Peacock Island is an UNESCO World Heritage Site and therefore many things are forbidden (swimming, bicycling, music, smoking, dogs) thus one has to stay on the allotted path. It was good to get back to Berlin. I guess I'm quite of a city girl.

2 kommenttia :

  1. Hienoja kuvia. Minäkin olen biologi, mutta en silti tykännyt, kun luontoretkellä kaikki maailman paarmat, hyttyset ja ampiaiset kävivät kimppuun. (Olin tyhmä pistänyt kukkamekon päälleni.) Loppui lyhyeen se luontoretki.

    VastaaPoista
  2. Jotenkin kai se on hölmöä pelätä itseään pienempiä ötököitä, joista useimmat ovat vaarattomiakin ihmiselle, vaan minkäs sitä peloilleen voi. Sitä paitsi se pienuus niistä juuri tekee pelottavia!

    VastaaPoista

Tee mun päivä ja jätä kommentti!

Related Posts Plugin for WordPress, Blogger...
 
>