maanantai 7. maaliskuuta 2011



Harmaavarpunen ja 7 komeaa sorsaa


Heti alkuun huomautettavaa: älkää koittako kotona! - Sorsien ruokkiminen käsittääkseni ei ole moraalisesti kunnollista puuhaa, mutta kun kämppikseni tarjosi kuivaa sämpylää ja kysyi haluanko mennä syöttämään joutsenia auringonpaisteeseen, lupasin alkuhämmennyksen jälkeen harkita asiaa. Ja niinhän siinä sitten kävi, että halusin lähteä koittamaan, josko puuha olisi yhtä riemukasta kuin lapsena. Seuraa tasokas luontopostaus:



No eihän se niin hohdokasta välttämättä ollut, mutta aurinko lämmitti mukavasti. Joutsenia en saanut houkuteltua luokseni, mutta jokusen sorsan kylläkin.



Kaikki linnut olivat vastarannalla varjossa. Kaivoin sämpyläni esille ja ilmeisesti yksi valioyksilö-sorsa (ensimmäisessä kuvassa) tämän heti aistikin, kun rupesi porskuttamaan meitä kohti. Heittelin palasia lintuselle, mikä aiheutti ilmiselvää kateutta pariskunnassa, joka oitis pyyhälsi paikalle. Naaras oli eriyisen ahnas, ja pariskunta käyttäytyi jopa vähän röyhkeästi valiosyksilöksi nimeääni tsirppaa kohtaan.





Hetken kuluttua jokunen muukin sorsa oivalsi tulla luoksemme ja laskeskelin, että siinähän on 7 urosta ja yksi naaras eli vähän kuin lumikki ja 7 pientä kääpiötä, vaikkakin eläinurokset ovat aina näyttävämpiä kuin naaraat. Siis pitäiskö sanoa kääpiö ja 7 pientä lumikkia?



Lumikit keskittyivät pörhistelemään toisilleen (vähän kuin show-down Facebookin It-girlissä), mutta kääpiö-naaras oli nälkäinen ja keskittyi nappaamaan herkkupaloja.




No oli kai se periaatteessa ihan hauskaa, vaikka vähän huono omatunto tulikin. Laitetaan lapsettamisen (lapsenmielisyys-hakuisuuden) piikkiin, kuten myös seuraavat hankinnat:


Lasten ihanan värikäs ja mutkaton kaulakoru eurolla ja metkoja pinnejä ei paljon sen kalliimmalla.


Aloitin myös matkan kohti vaaleanpunaista Jem-tukkaa ja hankin seuraavat tarvikkeen ensiaskeleeksi:


Super-blondaus aineet oli tarjouksessa 2,99 ja hätävaraksi ostin alle euron värjäyspusseja, jotka toimivat kuten shamppooo, jonka pitää antaa vaikuttaa 10-20 min ja jotka osoittautuivatkin ihan sekundaksi. No, pian näette ;)


Translation: It was a sunny day and we went to feed some ducks, although I think it's something one shouldn't do. Well, my flatmate gave me an old bun and suggested it to try if it would bring some childhood memories and feelings. It wasn't so exciting, but quite ok. I also bought a very child-style necklace and some hairpins and started my journey towards pink summerhair!

Ei kommentteja :

Lähetä kommentti

Tee mun päivä ja jätä kommentti!

Related Posts Plugin for WordPress, Blogger...
 
>