torstai 16. syyskuuta 2010



Sing A Song

Tosi kiva ex tempore sunnuntai

Sunnuntaina lähdettiin hakemaan meille pesukone! Kapan ja kumppaneiden asuntoon niitä oli nimittäin päässyt kertymään kaksi. Kämppiksen isä ajoi autollaan, eli kuljetuskin saatiin järjestettyä ilmaiseksi. Voitiin vieläpä jäädä hengaamaan toiseen päähän - isä ja poika lupasivat kantaa koneen perille.



Paljon oli paikat muuttuneet viime näkemästä. Seinä oli maalattu punaiseksi kuten jokunen muukin juttu. Päivä oli lämmin, ehkä viimeinen kesäpäivä tänän vuonna?


Katri maalasi Nicolle synttärikorttia.


Joku muukin oli kiinnostunut maaleista.


Tatu!



Jani maalasi suurempaa työtä:



Sain mahtavan ylläripussukan:

Chilitunaa! Voi tätä mahtavuutta!


Tuli nälkä, tai oikeastaan oltiin alun teinkin nälkäisiä. Joka tapauksessa lähdettiin metsästämään ruokapaikkaa lähimaastosta.


Katrin kengät on niin hienot! Kuten sukkahousutkin!


Voigstraßelta löytyi kiva pieni thai-kiinalainen rafla, jossa oltiin käyty kerran aikaisemminkin, silloin kun niillä kulmilla asusteltiin.

Otin tietysti thaikkua: kanaa ja kasviksia punaisessa curryssa ja kookosmaidossa. Oli tajuttoman hyvää!


Thai-ruuan kanssa kannattaa oikeasti valita thai-olut, joka sopii ruuan makuihin täydellisesti.



Siitä jatkettiin matkaa kohti Storkower Straßen asemaa, jonka lähistöllä oli open air -meiningit.




Juon aika useasti Desperadosia, joka on kalja-tequila-mix, mutta ei kyllä omasta mielestäni maistu kummaltakaan. Kivan raikas ja pirstakka juoma se kylläkin on!





Näppärät "mis oot?"-kyltit :)



Bileet loppuivat klo 22. Vähän ennen sitä lähdettiin kävelemään Kapalle ja Janille päin.


Mikko astui koirankakkaan :(



Katrin kanssa suunniteltiin kuinka Katrin keltaisen mekon voisi uudistaa.



Ehkä siitä saisi hyvän päähineen?

Makuhermojakin hiveltiin yllättävän yksinkertaisesti:

Tummia viinirypäleitä...


...ja hirtenkäseä! Sopivat uskomattoman ihanasti yhteen.


Päälle punkkua, jonka piti olla pahaa, mutta joka osoittautuikin hyväksi.




Siinä puolen yön aikoihin päätettiin lähteä vielä vähän kaupungille. Käveltiin Simon-Dach-Strassella, kun Mikko keksi että Warschauer Straßella olisi yksi karaokebaari. Totta kai suunnistettiin sitten sinne.


Matkakaljat piti vaan ensin tuhota.


Baarissa olikin mieletön meno päällä. Hädissäni pyysin heti listaa ja lappusia, että varmasti pääsee laulamaan. Vessassakin kävin niin pikaisesti että sormi jäi kipeästi oven väliin! :D




Hyvin saatiin kuitenkin laulaa kaikki mitä oltiin varattukin, no ainakin melkein. Nälkä kasvaa syödessä nimittäin. Viideltä baarimike vihelsi pelin poikki. Normaalisti olisivat kuulemma sulkeneet kolmelta.

Aamuyöllä satoi vettä. Matka oli pitkän tuntuinen mutta lopulta päästiin kotiin.



Photo: Mikko


Translation: I had a great ex tempore Sunday. Our roommate's dad drove us to Katri's and Jani's place where we picked up an extra wash maschine (so finally we have one!). We stayed there for a while until we all were starving and headed to a thai-china restaurant nearby. Food was excellent, I just love thai food! After that we walked towards S-Bahn Storkower Strasse. There was an open air party, where we stayed till 21. Then we went back to Katri's and Jani's place, where Mikko cleaned his shoe from dog shit. We planned how to tune Katri's dress and ate grapes with hirtenkäse and red wine. A very tasty combo! Our night ended in a karaoke bar at Warschauer straße where we had just so much fun!

6 kommenttia :

  1. Siitä tulee kyllä mukava syksyfiilis! Taitaa olla Kapan poistoista jonkin ajan takaa.

    VastaaPoista
  2. Onks siellä Saksassa/Berliinissä tapana maalailla asuntoja/huoneita? Ku tähän mennessä ainakii työ ootte maalannu teijän kämppää ja näköjään tää Kapa myös.

    Ihana muuten toi Tatu! (Jos se nyt oli se kilpparin nimi!) Kilpparit on nii symppiksiä!

    Ainii sellanen kysymys tuli vielä mieleen, et onks siulla minkälainen jalusta? Käytätkö sitä aina kuvatessa vai tuleeko näistä aina näi värähtämättömiä ja laadukkaita jopa ilman salamaa vaikka kuvais "normaalisti"? Oon vaan manaillu omaa Olympustani, joka on vieläpä nuorempi ku siun edellinen Olympus, ku se väräyttää kaikki kuvat ja ilman salamaa on vähän turha kuvata yhtään mitään ku ei tuu mitään. Ja tuntuu et valkotasapainot on aina päin honkia ku siinä ei oo mitään kattavia manuaalisia asetuksia. Äitin ikivanha Canonikii tuntuu olevan parempi ku tää miun. Voipi olla et tuosta on hajonnu joku osanen sisältä, tai sit se oli vaan yksinkertasesti huono ostos. Tuntuu vaan ettei koskaan esimerkiks maisemat oo onnistunu kunnolla tuolla; pilvisellä säällä ja sisällä en tykkää kuvata ku tuotokset on nii "laimeita" ja jos haluu kuvata ilman salamaa ni pitää olla HYVÄ auringonpaiste jos aikoo yhtään onnistua. Eikä kamerakaa oo vielä ku varmaan 2 vuotta vanha... Melkein pitäis ostaa kokonaan uus, mut ku ei raaskis laittaa rahaa, ku ajattelin hankkia järkkärin joskus ja en kehtais ostaa mitään normi digipokkaria järkkärin rinnalle. Ja Järkkäriä en todennäkösesti jaksa kantaa nii usein mukana.

    T: Aada aka se joka on ihan intoutunu Saksaan ja haluis joskus muuttaa Berliiniin eikä malttais oottaa, ja joka on kirjotellu tänne jo varmaan kolmeen postaukseen kommentin! Nyt jatkan lukua ja blogis kommenttilootien häiriköimistä :)

    VastaaPoista
  3. Täällä on ja ei ole tapana maalailla seiniä syystä että, kun vuokrakämpästä muuttaa pois, tulee kaikkien seinien olla valkoiset. Ihan ihme sääntö, mutta näin on. Ne valkoiset voi tietysti olla hirveän tylsät, ja mitä maalaa, tulee sitten jossain vaiheessa peittää.

    Mulla on sellainen pieni näppärä jalusta, joka kulkee helposti mukana ja joita ainakin täältä saa jollain kympillä tai alle. Se näkyy ainakin jossain peilikuvissa. Suosittelen ehdottomasti hankkimaan, niin tulee tarkkoja kuvia :)

    Salamaa käytän tosi harvoin ja silloinkin yleensä hidasta täsmennystä ja kikkailutarkoituksessa. Kyllähän tuo päivänvalo on kaikista ihanin, mutta jos sitä ei ole, nin pitää muutoin valaista kohteensa, tai sitten vaan jättää kuvaamatta. No, joskus kuvaan silti ihan pimeitä kuvia ja koitan sitten Photoshopissa niistä jotain saada irti.

    Siinä vanhassa Olympyksessa oli myös valkotasapainot miten sattuu, mutta se oli just hyvä kun oli mukava lämmin tunnelma kuvissa ihan automaattisestikin. Uusi kamera ottaa realistisia kuvia ja niinpä yleensä photarilla vähennän vähän sinistä, jotta saisin kivan lämpösen fiiliksen.

    Pitää kyllä sanoa että tuo kamera mikä mulla nyt on, on ihan tosi hyvä mun tarkotuksiin, vaikka välillä kaipaankin sitä olympusta.

    VastaaPoista
  4. Joo huomasinkii sen jalustan myöhemmistä kuvista! Kerran itseasiassa näin täällä Prismassa sellasen pienen ihme härpäkkeen mikä "takertuu mihin vaan", et sen voipi asetella vaikka puun oksalle jos huvittaa. Vois kyllä ostaa, ku ei sekää kallis ollu. Ja ei sellasta jättimäistä jalustaa kukaa jaksa kannella mukana päivittäin.

    Miulla monesti kuva heilahtaa vaikka ois salama pois ja saisin tuoettua tuon johonkii. Veikkaan et siinä tosiaan on joku osanen menny rikki, ku se jotenkii sössää kuvat jos niitä kattoo isona. Tai sit kaikki kamerat tekee sitä mut vaa mie vaan nään sen omissa koska "haluun" huomata sen, tavallaan. Tuo ku on vielä tuollasen hassun mallinen, et sen saa tuettua pystyyn vaa "pohjan" päälle, sivut on pyöristetyt. Äitin Canon on sellanen pien laatikko, ja se on ikivanha (PowerShot S50), mut siinäkii on enemmän säätöjä ja valkotasapainot kohillaan. Tuo miun kamera itseasiassa näyttää kuvan ihan eri sävysenä näytöllä ku kuva on otettu, ja siks pitää mennä lähinnä kokeilemalla et mikä onkaa se oikeen sävynen noista asetuksista. Ilmeisesti samaan tapaan siis ku siun vanha Olympus.

    VastaaPoista
  5. Juu kyllä se jalusta tuntuisi olevan eka ratkaisu sun kuvaushuoliin :) Jotkut kamerat tietty vaan on huonoja. En oo mikään ammattilainen niin en siksi hirveesti tiedä noista jutuista. Eniten kuvaan ihan vaan automaatti-toiminnolla.

    VastaaPoista

Tee mun päivä ja jätä kommentti!

Related Posts Plugin for WordPress, Blogger...
 
>