tiistai 13. huhtikuuta 2010



We're all Alices here.


Käytiin toisena pääsiäispäivänä katsomassa Tim Burtonin Alice in Wonderland 3d-pläjäys Potsdamer Platzin Sony Centerissä. (Haluttiin nähdä alkuperäinen versio saksaksi dubatun sijaan.) Olipa aikakin, taisi nimittäin olla viimeisiä näytöksiä.

Photo: Kapsu

Yritin hakea asuun hieman ihmemaa-henkeä. Eihän tuo mikään rooliasu ole, mutta tarkoitus oilkin pukeutua jotenkin Alicesta inspiroituen.

Photo: Kapsu

Tähän kohtaan selitys: Oikeasti oli kivempi ja kauniimpi kuin kuvassa. Niin asu kuin kantajansakin.

Lähdettiin kerrankin hyvissä ajoin kotoa kohti leffateatteria, joten vaikka käytiin ostamassa karkkia yhdessä niistä harvoista kaupoista jotka ovat pääsiäisenä auki, jäi melle sen verran luppoaikaa, että istahdettiin nurtsille nauttimaan keväisestä säästä.


Lipuista taidettiin maksaa 12 e / henkilö sisältäen 3d-lasit jotka sai omiksi. Euron halvemmalla olisi saanut paikat katsomon etuosasta, mutta haluttiin tietty taakse, jossa näkymät olisivat paremmat.


Oltiin Kapsun kanssa pukeuduttu vahingossa samanhenkisesti, ihan samanväriset nahkatakitkin oli. Joku mies meille huikkasikin, että "You two make a nice pair".


Kiva kun vehreys saapui niin pian. Nyt oikeastaan odottelen että alkaisi ne helteet. Tai kun edes 20 astetta olisi niin nauttisin. Tuuli on välillä tosi kylmä ja vilustumisen vaara suuri jos ulkona hilluu.

Samanlaiset sukat taitaa muuten löytyä myös Marja Tyrnin jalasta. Huomasin seikan jossain Putoksen jaksossa kun hamo tanssi tai jotain.

Pääsiäisen kunniaksi keltaista krääsää tukkaan!




Sitten aurinko laski ja siirryttiin leffailemaan. Kesti kyllä puolituntia ennen kuin näytös alkoi. En tiedä oliko joku tekninen ongelma vai mikä kun aluksi pyöri ihan kivasti mainoksia, sitten jätskimainoksen jälkeen verhot kiinni ja jätskinmyyjä sisään, missä ei sisänsä ole mitään outoa, mutta ne verhot pysyivät niin kauan kiinni, että varmaan siinä ajassa ehti monelta jätskitkin sulaa.


Itse leffa oli tosi viihdyttävä, komea ja kaunis. Itse en ole taistelujen tai hirviöiden ystävä, mutta ei niitä onneksi elokuvassa liikaa ollutkaan. En myöskään tykkää seikkailuelokuvista kummemmin. Alicessa oli kuitenkin paljon muuta katseltavaa - visuaalinen maailma oli juuri niin vaikuttava kun olin kuvitellutkin, lisäksi kiinnitin erityisesti huomiota Hatuntekijän aka. Johnny Deppin meikkiin, jota haluaisin itsekin kokeilla mitä pikimmiten. Kivaa huumoria löytyi, niin suullista kuin visuaalistakin, minkä 3d-tekniikka toi esille. Esim. oli hauskan näköistä kun ihmisjoukko tuijottaa vain sinuun. Ihan kaikkea ei tullut ymmärrettyä tekstityksen puuttuessa, joten ehkä pitää tuo katsoa vielä uudelleen 2d:nä, kunhan tulee levitykseen. Ehkä. Lopputekstit oli melkein hienointa :)


Photos: Disney


Translation: On Easter Monday we finally went to see Tim Burton's Alice in Wonderland 3d-movie. I liked it. Though I'm not a huge fan of battles, adventures or monsters it was really entertaining and most importantly beautiful. I also enjoyed humour in it and got inspired by Johnny Depp's make-up. Instead of plot I consentrated on the visual side of the Wonderland. Couple of tears also: in the beginning, when Alice's father says her that all the great people are mad (don't know why I was so touched!) and in the end, the flying butterfly was just too pretty and presented new life in such a beautiful way.


2 kommenttia :

  1. Johnny oli ihan loistava Mad Hatterina, ja itsekin ihailin tyypin hilpeitä meikkejä. :)

    VastaaPoista
  2. Todella! Jäi Alice "vähän" varjoon :)

    VastaaPoista

Tee mun päivä ja jätä kommentti!

Related Posts Plugin for WordPress, Blogger...
 
>