tiistai 5. syyskuuta 2017

Vuodenpuolikas


Päivät vaihtuu, enkä tahdo aina pysyä perässä. Tuntuu, ettei oikein saa mitään aikaiseksikaan. Vaan onhan sitä kuitenkin jotain tullut tehtyä. Kivoja juttuja. Seuraa jokunen häivähdys:

Täytin vuosia. Päätin, etten juhli, mutta päädyinkin baariin ja sieltä klubille (Griessmühle) aamuauringon paisteessa. Kävin omituisia keskusteluja kanaalin ääressä. Löysin tieni pimeälle tanssilattialle. En nähnyt eteeni, mutta löysin minumentävän kolon. Musiikki oli niin hyvää, etten malttanut lähteä. Joku sanoi, että tanssin hyvin, mikä kummastutti, sillä eihän siellä mitään nähnyt!



Löysin vaikuttavan runsasvalikoimaisen (onks tuo se sana ees?) kaljakaupan ja vein Mikon sinne heti seuraavana päivänä.


Oli tyttöjen pimailta.


Niinhän mulla oli se kunnianhimoinen suunnitelma, että joka kuukausi taiteillaan.


Mutta tähän se taisi tavallaan jäädä. Ehkä siksi, ettei tauluille ole paikkaa. Nyt niitä pyörii kaksi tuossa lattialla, mikä on tavallaan vähän surullista. Tai ehkä siksi, ettei mulla ole enempää tyhjiä kanvaaseja. Jotenkin tuo maalaaminen on ollut se meikän juttu. Joskin kivahan se olisi muitakin metodeja kokeilla. Mutta ajan voi niin helposti tuhlata esim. sohvalla makoiluun ja kännykkä-idlailuun. Kun laiskottaakin.

Aina sitä haaveilee rauhallisista viikonlopuista, mutta harvaan ovat ne jääneet. Toisaalta tekee hyvää sosialisoitua ja nollata.


Olen tutustunut muutamaan mahtavaan tapaukseen - ihaniin ihmisiin!


Pääsiäinen tuli. Suunnittelemattomana. Viime hetkellä keksin, että laitetaas nyyttäribrunssit pydeen.


Herkkua oli siinä monenlaista! Huom, mämmi, josta kaikki ulkomaalaisetkin tykkäsivät!



Pariin otteeseen olen käynyt Mikkoa moikkaamassa toimistollansa ja yhdessä lounastamassa, kun sitä muutoin niin harvoin töiden lomasta näkeekään.




Käytiin mm. kerran hamppareilla. M-burgerissa. Runsaat kasvisburgerivaihtoehdotkin. Ainakin punajuuriburgeri oli very yes!

Vappukin yllätti. En ole koskaa liiemmin arvostanut. Mutta tänä vuonna päätin tehdä itse simaa! Ekaa kertaa elämässäni. Chilistä ja inkivääristä. Ja tummasta ruokokidesokerista ja siirapista, kun eihän täällä ole fariinisokeria, ja valkoinen sokeri nyt muutenkin on turhaa. Siitä tuli aika tummaa, mutta hyvää! Olisi pitänyt tehdä enemmän. Ensi vuonna teen tuplasatsin.


Kutsuin ex tempore muutaman ystävän jakamaan brunssin kanssamme. Siitä siirrytiin puistoon mölkylle. Mukavaa!



Roséviiniä ja kokkailuja. Grillijuustoa sinne ja tänne kun se vaan on niin parasta. Avomaankurkku on viehättänyt.


Vein Mikon sunnuntaipiknikille. Voi se oli kiva hetki!


Töissä vähän esiteltiin suomalaista ruokakulttuuria. Oli ruissipsisuupaloja, voileipäkakkua, punajuuri-sinihomejuustosalaattia, vihanneksia ja valkosipulileipätikkuja kunnon dippeihin dipattavaksi. Rieskarullia, mustikkapiirakkaa, vohveleita ja lakkakermaa ja tietty suklaa- ja salmiakkilajitelma. Olihan suunnittelu ja väkertäminen, mutta kyllä seisoi lopussa kiitoskin.




Jatkotkin Spreen rannalla, koska helatorstain aatto. Vähän saatteli sataa tihkutella, mutta ei haitannut - Finnish Summer.




Kerran päädyin Zur Quelleenkin! Kyllä siellä minut vielä muistettiin. Oli lämmin vastaanotto.



Kivoja tyttöjä vieraili Berliinissä. Käytiin Best Friends -rafla testaamassa. Kyllä maistui sushit sun muut.


Yhen toisen ihanan tytön kanssa käytiin testaamassa läheinen Gorki  ja se se vasta mukava tapaus olikin. Kiva, rento tunnelma ja sisustus, ystävällinen henkilökunta ja hyvät venäläiset ruuat.


Kesälomasuunnitelmat tuli hiottua juuri sopivaan pisteeseen.


Kävin juoksemassa. 5,5 km.


Tällä kertaa oli soittolista tiptop: mielettömän euforian saattelemana jaksoin juosta koko matkan (vaikka treenit olivat jääneet olemattomiin). On se, musiikin mahti!


Sit pakkasin matkalaukun ja suuntasin Suomeen! 4,5 puoli viikkoa lomaa, joista 3,5 viikkoa Suomessa. Matkablogiin tullee juttua jahka joudan.



sunnuntai 13. elokuuta 2017

Viisuviikkomuistelo


Tiedän, nyt on euroviisuton kausi meneillään (ainakin joissakin (=meikäläisen) piireissä), vaan minkäs teet. Tällasta matskua nyt olen hautonut kuukausia koneellani ja näin elokuisen sunnuntain iloksi ajattelin piiitkästä aikaa tänne vähän kirjoitella.


Noniin siis, toukokuu ja Euroviisu-loma! Anneka ja Iina tulivat kylään keskiviikkona. Lähdettiin kävelykselle, kirsikkabissejä ulkoiluttamaan ja parille muulle lomajuomalle.


Pysyteltiin klassikkolinjalla: aperol spritzit Trespassersissa, soleroshotit Kani Manissa ja Freitag der 13 Godotin häppäreillä.



Käytiin myös neuvoa-antavilla vielä Mein Haus am Seessä, joiden johdattelemina kipitettiin "kellaribaariin" lautapelailemaan.



Varsin kivat pelisessiot olikin! Jotain sheriffipeliä pelattiin jokunen rundi.


Torstaiaamuna laitoin aamiaispöydän koreaksi.



Oli briossit ja kaikki!


Läksimme Treptower parkiin nauttimaan auringonpaisteesta.


Satamaravintolan tarjonta oli aika suppea (kasvissyöjälle etenkin) ja hintavahko, mutta salaattilautanen osoittautuikin positiiviseksi yllätykseksi. Lounaan jälkeen käytiin tsekkaamassa tien toisella puolen sijaitseva mahtipontinen neuvostomonumentti.


Illallahan päästiin nautiskelemaan toisesta semifinaalista! 


Nimikkoskumppaa, vähän sherryä, salaattisikuriveneitä ja juustopöytä. Namnam!


Parjantai oli shoppailupäivä. 


Se kuitenkin aloitettiin manikyyrillä (eka kerta!).



Jännää.

Shoppailukierros päätettiin kiinanuudeleihin.


Ja jälkkäriksi Berliinin parasta jäätelöä! Süsse Sünden pistaasi-kurpitsansiemenöljy, aah!



Ja niin koitti itse juhlapäivä! Laittauduttiin oikein antaumuksella.





Kreuzberg Freiluftkino vaan on se paras paikka kisojen katsomiseen.






Virallisille jatkoille lähdettiin SchwuZiin, jonne saatiin ensin jonottaa about tunti eikä sisäänpäästyämme kuultu yhdelläkään kolmesta tanssilattiasta mitään viisuihin viittaavaa. No jäätiin kuitenkin yhdelle joraamaan, ja luojan thänks valittiin oikein, koska pian niitä viisujakin kajahti ilmoille! Just tän vuoden parhaat ja myöhemmin joitain klassikoita. Mikä euforia!

Jotenkin klubilla onnistuttiin kaikki kadottamaan itsemme ja toisemme. Annekan kanssa ulkouduttuamme törmättiin kadulla suomalaiseen tyttöön, jonka kanssa käytiin vielä sporttibaarissa yksillä, tai puolikkailla.


Juhlinnalle vastapainona viimeiset lomapäivät nautittiin luonnonrauhasta. Suunnattiin Tiergarteniin ja käytiin vuokraamassa soutuvene Café am Neuen Seeltä.



Suomalaiset airot!





Pikku äksidentti kävi, kun oksa tarttui Annekan päähän ja heitti aurinkolasit jorpakkoon. Hetki koitettiin siinä huovata ja soutaa niitä paikantaen, mutta ei onnistuttu missiossa. Voihan höh!


Käveltiin  Schleusenkrugiin puimaan tilannetta ja päätettiin lähteä turistikaduille metsästämään uusia.


Uudet lasit löytyi lopulta Potsdamer Platzin Arkadenista, jonka toisesta kerroksesta löytyi super laajan aurinkolasivalikoiman omaava kauppa. Ja niin sai sekin loma onnellisen päätöksensä!

Kiitos Annekalle kuvista. 

Related Posts Plugin for WordPress, Blogger...
 
>